Tervo

Vanhempainyhdistys herätteli koulukeskustelua

on

Tapahtumassa vieraillut maaseutujohtaja rohkaisi luoviin ratkaisuihin, jotta pienet koulut eivät häviä.

Kieli tahtoi palaa malttamattoman suussa Niilo ja Anneli Nousiaisen keittämän lohikeiton äärellä. Keskustelut sen sijaan sujuivat sävyisästi Mantun piha-alueella, kun Tervon Vanhempainyhdistys ry järjesti lauantaina Tervon koulu, paras koulu -tapahtuman. Yhdistys odotti vapaamuotoiseen tilaisuuteen muun muassa koululaisten vanhempia, isovanhempia ja kuntapäättäjiä keskustelemaan yhdessä Tervon koulun tulevaisuudesta.

”Tervossa on tällä hetkellä menossa yläkouluselvitys: järjestetäänkö yläkoulun opetus oppilaille omassa kunnassa vai ostetaanko palvelu lähikunnasta tai lähikunnista”, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Piia Ursinius taustoitti avauspuheessaan tilaisuuden järjestämistä.

Piia Ursinius puhui tilaisuudessa Tervon yläkoulun säilymisen puolesta, mutta samalla toivoi, että keskusteluissa nousisi esille monia eri näkökantoja.

Avoin keskustelu tärkeää

Anu Jäntti saapui paikalle 2,5-vuotiaan Sofia-tyttärensä kanssa. Sofiakin on tuleva koululainen, mutta perheen 10-, 12- ja 14-vuotiaita poikia yläkoulun kohtalo koskettaa jo aiemmin.

”Ei se ole hyvä, jos koulu lähtee. Tulee pitkiä koulumatkoja ja isommissa yksiköissä lapset stressaantuu”, Jäntti mietti.

Neljä vuotta sitten Kuopiosta Tervoon muuttaneella perheellä on kokemusta isosta koulusta, ja siksi nykyinen tuntuu hyvältä.

”Täällä on pienet ryhmät. Ketään ei jätetä ulkopuolelle, vaan kaikenikäiset toimii yhdessä. Ja siihen kannustetaankin, että tullaan kaikkien kanssa toimeen”, Jäntti kertoi huomanneensa.

Tapahtumaan osallistui myös kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Virpi Savinainen.  Hän piti tilaisuutta tärkeänä.

”Hyvä, että keskusteluja järjestetään. Valitettavasti ihmisiä ei näytä olevan hirveästi paikalla”, hän harmitteli.

Savinaisen mielestä kouluasiassa riittää pohdittavaa.

”Yläasteikäisiä ei tule kahden vuoden päästä olemaan riittävästi. Koulu on myös huonossa kunnossa. Siellä on sisäilmaongelmia. Paljon tässä on miettimistä.”

”Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että olisihan se kylän isku. Moni on sanonut, että muuttaa pois, jos ei ole omaa koulua”, Savinainen vielä jatkoi.

Kunnanvaltuutettu Virpi Savinainen piti tärkeänä, että keskustelutilaisuuksia järjestetään.

Elinvoimainen maaseutu tarvitsee asukkaita

Sydän-Savon maaseutupalvelun maaseutujohtaja Juha Nykänen toivoi, etteivät päättäjät katso asioita lyhytnäköisesti.

Maaseutujohtaja Juha Nykänen listasi puheessaan ratkaisuja, joilla kouluverkkoa voitaisiin pitää yllä.

”Oikein pelottaa, osaavatko valmistelevat virkamiehet ja kuntapäättäjät arvioida, mihin ollaan tulevaisuudessa menossa. Sahataanko pienissä kunnissa omaa oksaa?” Nykänen mietti.

Hän näki, että elinvoimaisella maaseudulla on sijansa tulevaisuudessakin, ja siksi se tarvitsee asukkaansa ja koulunsa.

Nykänen toi omassa puheenvuorossaan esille ratkaisuja, joilla maaseudun kouluverkkoa voisi jatkossa pitää yllä. Niitä olivat uudenlaiset omistusratkaisut, moneen käyttöön taipuvat tilat, verkko-opetus ja pyörillä kulkevat palvelut esimerkiksi oppilaiden hammashuollossa. Palvelutuotantokumppanuudesta on Nykäsen mukaan hyviä kokemuksia Eskolan kylän ja Lapinjärven kunnan koulukokeilussa. Se rohkaisee paikallisiin järjestelyihin, joilla voitaisiin hoitaa osa palveluista, vaikka ruokahuolto ja kiinteistön ylläpito.

Kaiken kaikkiaan maaseutujohtaja kannusti luovaan ajatteluun tulevaisuuden kouluratkaisuja miettiessä.

”Pois seinien kautta perustuvasta kouluverkkotarkastelusta moderniin, monipaikkaiseen, paikasta ja ajasta riippumattomaan palveluympäristöön.”

Tapahtumassa pääsi osallistumaan kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin muun muassa tulevaisuuden koulutoiveita. Halutessaan sai myös laittaa nimensä vanhempainyhdistyksen laatimaan adressiin, jossa vedotaan Tervon yläkoulun säilymisen puolesta. Sen katsotaan turvaavan lähipalvelut, yksilöllisen opetuksen ja kunnan elinvoimaisuuden. Tapahtuman aikana nimiä karttuikin jonkin verran lisää. Piia Ursinius laskeskeli, että paperisessa versiossa nimiä oli reilut kuusikymmentä ja sähköisessä noin 270. Yhdistys tulee toimittamaan listan allekirjoittaneista Tervon kunnanvaltuustolle.

 

Vastaa