Lehdestä

Lääkäri, jolla on aikaa

on

Eila Vesterinen tiesi jo 10-vuotiaana, että hänestä tulee lääkäri.

“Ihmisen kannattaa ottaa itse aktiivinen ote omaan elämäänsä. On oltava halu elää. Jos elämänhalu puuttuu, on ihmisellä suuri vaara sairastua jollakin tavalla”, kertoo Eila Vesterinen.

Vesterisen mukaan oikeanlainen ravinto ja elämäntavat on yksi tärkeimpiä asioita ihmisen hyvinvoinnissa.

“Kukaan muu ei voi auttaa sinua niin hyvin kuin sinä itse. Mitä syöt, liikutko, muistatko myös levätä ja rentoutua?”

Myös mielentila ja ajatuksemme voi vaikuttaa terveyteemme.

“Meidän pitäisi olla hyviä toisillemme. Negatiiviset tunteet, viha ja kateus eivät auta terveyttä, eivätkä kehitä meitä. Ilo, rauha ja rakkaus ovat positiivisia ja niitä kannattaa vaalia.”

Lapsuus maalaismaisemissa

Eila Vesterinen, omaa sukuaan Partti, syntyi vuonna 1960 Pieksämäen Venetmäessä. Hänen äitinsä on lähtöisin Karjalasta ja isänsä Savosta. Eilan vanhemmat ovat jo yli 80-vuotiaita, mutta elelevät edelleen omakotitalossaan Pieksämäellä.

“Olin lapsena melko ujo, hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Asuimme maalaistalossa ja opin lypsämään lehmiä jo viisivuotiaana. Äidin kanssa hoidin kasvimaata ja maaseudulta lähtee kiinnostukseni luontoon ja luonnon parantavaan voimaan”, muistelee Eila.

Kesätöissä tuleva lääkäri oli lähikylien maatiloilla maatalouslomittajana ja sijaisapuna.

Musisoiva perhe

Eilan vanhemmat huomasivat tyttärensä musikaalisuuden jo varhain ja lapsena hän lauloikin usein erilaisissa tilaisuuksissa.

“Olin 10-vuotias, kun isä osti minulle ensimmäisen harmonikkani. Hän myös vei minut joka perjantai sieltä korvesta soitto-oppiin Pieksämäen musiikkikerhoon.”

Jatkossa Eila opiskeli konservatoriossa harmonikan soittoa aina tutkintoon saakka. Koko Partin perhe rakasti musisointia ja he perustivatkin perhebändin, “Humppa-Partit”, joka esiintyi Suonenjoen Mansikkakarnevaaleillakin. Myös tanssilavat ja tanssipaikat tulivat esiintymispaikkoina laajalti tutuiksi.

Humppa-Partit -yhtyeessä Eila soitti harmonikkaa, hänen veljensä Esko soitti bassoa, isä Samuli soitti rumpuja ja äiti Annikki lauloi. Musikaalisuus on periytynyt myös Eilan lapsille. Tytär Anna soittaa harmonikkaa ja laulaa ja poika Sammeli opiskelee pianon soittoa sibeliusakatemiatasolla ja soittaa melkein mitä soitinta tahansa.

Lääkärin ammatti on kutsumus ja elämäntapa

Ammatinvalinta oli Eilalle selvää jo 10-vuotiaana.

“Isäni ehdotti, että opiskele lentoemännäksi ja äitini olisi halunnut minusta pankkineidin, sanoin jo hyvin varhain, että haluan opiskella lääkäriksi. Heti lukiosta päästyäni vuonna 1979 hain lääkikseen, pänttäsin pääsykokeisiin ja olinkin hyväksytyissä viidenneksi paras Suomessa.”

Lääkärinä oleminen on Eilalle elämäntapa ja kutsumusammatti.

“Lääkärinä oleminen ei ole minulle työtä, se on pikemminkin elämäntapa ja elämän kutsumus. Rakastan potilaitani ja haluan auttaa heitä elämän vastoinkäymisissä ja sairauksissa. Nykyään lääkärin ei mielestäni pitäisi olla mikään jyrkkä auktoriteetti, vaan lähimmäisen ammattimainen konsultti.”

Eila Vesterinen valmistui lääkäriksi vuonna 1986. Hän työskenteli alkuun sairaaloissa ja Pieksämäen sekä Hankasalmen terveyskeskuksissa, kunnes ryhtyi yksityislääkäriksi vuonna 1989 Pieksämäellä. Hänellä on siellä edelleen pieni klinikka.

Kokonaisvaltaista hoitoa

“Huomasin aika pian koululääketieteen rajat, buranalla ja penisilliinillä ei aina saa ihmisiä terveiksi, psyykelääkkeitä olen vierastanut aina ja halusin auttaa potilaitani mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin, kuitenkaan koululääketiedettä unohtamatta. Mielestäni sairastumisissa pitäisi kokeilla ensin luonnonmukaisia ja pehmeitä keinoja ja turvautua lääkkeisin vasta, kun mikään muu ei ole auttanut. Nykyisin trendi on toisin päin, eli lääkkeitä määrätään helposti jo sairastumisen varhaisvaiheessa, oireet peittyvät ja syy jää selvittämättä”, sanoo Eila.

Eila Vesterinen on opiskellut vuosikymmenten ajan luonnonmukaisia hoitomenetelmiä, ensin Keski-Euroopassa erilaisilla klinikoilla Saksassa ja Sveitsissä, jossa lääketiede on paljon laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuin Suomessa.

Hän on opiskellut kiinalaisen akupunktion ja ollut harjoittelemassa kiinalaisissa sairaaloissa, joissa luontaishoidot ovat arkipäivää muiden hoitojen ohella. Hän on opiskellut myös Intiassa ja Amerikassa.

“Lääkäreillä on Suomessa aivan liian kiire, se on epäinhimillistä. Meillä pitää olla aikaa keskittyä ja kuunnella potilasta, ravinnon merkityksestä ei puhuta tarpeeksi, jo Hippokrates sanoi, että ruoka olkoon lääkkeesi.”

Saarenkartanon Lääkäriklinikka on perheyritys

Saarenkartanon Lääkäriklinikka ja Terveyshoitola on perustettu vuonna 2002 ja se sijaitsee Rautalammilla, Äijäveden rannalla. Kaupunkiklinikka sijaitsee Pieksämäellä. Asiakkaat tulevat hoitoa saamaan ympäri Suomen ja myös ulkomailta asti. Tyypillinen potilas on sellainen, joka ei ole saanut mistään muualta apua.

Eilan lapset, Anna ja Sammeli työskentelevät yrityksessä. Sammeli Vesterinen on koulutettu hieroja ja  urheiluhieroja. Hän on kouluttautunut myös fasciahoitomenetelmiin. Anna Vesterinen on sairaanhoitajana klinikalla. Hän on myös teologian maisteri ja tekee parhaillaan teologian tohtorin väitöskirjaa.

“Käytiin kerran vanhainkodissa Annan kanssa tapaamassa vanhaa sukulaismiestä, joka tuumasi, että teillä on hyvät ammatit, jos ei lääkäri onnistu työssään, niin pappi kyllä onnistuu”, naurahtaa Eila.

Halutaan löytää vaivojen syyt

Se mikä sopii yhdelle ei aina sovi toiselle. Sairauden ja oireiden syyt pitää selvittää ja hoitaa niitä. Jo yksin ruoka-aineallergiat aiheuttavat potilaille monenlaisia oireita.

“Meidän klinikkamme on testauttanut potilaiden ruoka-aineallergioita jo parinkymmenen vuoden ajan. Verinäytteet analysoidaan ulkomailla. Testien laajuusskaala on koko ajan parantunut ja nykyään pystytään ruoka-aineiden lisäksi testaamaan myös allergiat mausteille ja lisäaineille”, kertoo Eila Vesterinen.

Vesterisen mukaan ruoka-aineiden allergioita voivat olla suolisto-oireet, kuten ripuli tai ummetus, vatsan turpoaminen, ilmavaivat tai ns ärtynyt paksusuoli. Närästys, vatsakivut ja refluxivaivat voivat kuulua oireisiin. Myös erityyppiset, krooniset iho-oireet voivat johtua ruoka-aineallergiasta sekä hengitystieoireet, kuten limaisuus, infektioherkkyys tai astman paheneminen.

“Kun oireiden perusteella aletaan epäillä ruoka-aineallergiaa, voidaan ottaa verikokeita. Välttämisdieetti vähentää oireita. Olen tavannut tuhansia potilaita, joiden elämänlaatu paranee todella suuresti, monet hankalat oireet lievenevät ja jäävät pois ja keho alkaa toimia normaalisti”, kertoo Eila Vesterinen.

Perhe ja ystävät ovat tärkeitä

“Perheen ja ystävien kanssa yhdessäolo on tärkeää. Meillä kotimaassamme on liian paljon yksinäisiä ihmisiä, joilla ei oikein ole ketään. Kuka tahansa, joka tarvitsee apua, on lähimmäisemme. Meidän on pidettävä huolta toisistamme.”

“Tunnen, että luonto vetää minua puoleensa koko ajan enemmän iän karttuessa. On loistavaa etsiä ravintoa luonnosta; kalastaa, sienestää, marjastaa, kerätä luonnonkasveja. Samalla mielestäni elämän tärkein asia, mielenrauhan saavuttaminen, mahdollistuu luontoäidin helmassa.”

 

Recommended for you

Vastaa