Lehdestä

Kukkakauppias Ruusunen

on

Eeva Kirjavaisella on ollut kynnet mullassa jo pienestä pitäen, maalaistalossa riitti töitä koko perheelle.

 

Eeva Kirjavainen on kotoisin Oulun läänin puolelta, Kärsämäeltä. Hän syntyi 7-lapsisen perheen keskimmäisenä lapsena vuonna 1965. Perheellä oli Kärsämäellä pieni maatila.

“Töitä olen saanut tehdä lapsesta saakka. Vanhimman siskoni kanssa harrastettiin porkkanan ja lantun viljelyä 4h-kerhossa ja siitä saatiin rahaa, sieltä kai ne jo juontaa juuret tähän yrittämiseen”, tuumii Kirjavainen.

Puutarhurin tai floristin ura ei Eevalla ollut vielä nuorena mielessä, hänestä piti tulla mallipukineiden valmistaja.

“Polkukoneella aloitin ompelutyöt, tein nukeille vaatteita, vaikka muuten en kyllä nukeilla leikkinytkään.”

Suonenjoelle mansikkaan

Eeva tuli mansikkapellolle töihin Marita ja Markku Tiihosen kotipaikalle Suonenjoelle 80-luvun alkupuolella ja parin kesän jälkeen hän tutustui Jukka Kirjavaiseen.

“Oltiin silloisessa Mansikkapaikassa Maritan kanssa, kun Jukka tuli sinne, hän teki kesät tiehommia, mutta oli juuri tuona keskiviikkona vapaalla ja sieltä asti ollaan yhteistä matkaa kuljettu, minä olin 18 ja Jukka oli 22-vuotias”, muistelee Eeva.

Muuttoja työn perässä

Eeva pääsi ylioppilaaksi Kärsämäen lukiosta vuonna 1985 ja lukion jälkeen hän aloitti puutarhurikoulun Kempeleessä, maatalousoppilaitoksen yhteydessä.

“Minä opiskelin Kempeleessä ja Jukka pääsi Poriin töihin, menin myöhemmin perässä ja myin Leviksiä nuorisovaateliikkeessä. Seuraavaksi mentiin Jukan työn perässä Turkuun ja olin siellä farkkutallissa kolme vuotta töissä, kunnes Jukan työt jatkuivat taas Porissa.”

Eeva jäi äitiyslomalle ja samalla hän oli oli hakenut opiskelemaan kauppaopistoon.

“Porissa syntyikin ensimmäinen lapsemme Simo vuonna 1991, hän sai nimensä Kärsämäellä toukokuussa ja samana päivänä meidät vihittiin.”

Eeva oli kotiäitinä ja opiskeli iltalinjalla kolmessa vuodessa yo-merkonomiksi, Jukka hoiti lapsia iltaisin, kun Eeva lähti kouluun.

Perheen toinen lapsi, Sanni, syntyi marraskuussa vuonna 1992. Santeri syntyi vuonna 1996.

Takaisin Savon seudulle

Kirjavaiset ostivat talon Nilsiän Pajulahdesta, jossa asuivat viisi vuotta.

“Olin eka talven perhepäivähoitajana. Esikoinen aloitti koulun ja keskimmäinen eskarin ja minulla oli neljä lasta hoidossa nuorimmaisen lisäksi ja iltapäivisin lapsia pyöri huushollissa seitsemän kappaletta sekä lasten kaverit päälle”, naurahtaa Eeva, “nuorena sitä jaksaa, äitinikin oli perhepäivähoitaja, joten työ oli tuttua.”

Sitten Eeva työskenteli Maksimakasiinissa Kuopiossa, hänen vedettävänään oli naisten osasto, kunnes oma ala kutsui.

“Opiskelin Muuruvedellä floristiksi ja muutimme sitten Suonenjoelle vuonna 2003. Kävin yrittäjäkurssin ja yllättäen minua pyydettiin myymäläpäälliköksi Instrumentariumiin”, kertoo Eeva.

10 vuotta kukkakauppiaana

“Kenkäkaupan vierestä lopetti kukkakauppa tammikuussa ja siinä oli tyhjä huoneisto, tartuin tilaisuuteen ja avasin Kukkakauppa Ruususen 14. helmikuuta 2008.”

Puolitoista vuotta myöhemmin Eeva osti Pelkosen kukkakaupan perua olleen liikkeen torin laidalta ja silloin hän aloitti myös hautaustoimistopalvelut.

Nykyisellä paikallaan Ainonkadulla Kukkakauppa ja hautaustoimisto Ruusunen on palvellut reilut neljä vuotta.  

Ruusunen on erikoistunut kukkasidontaan ja koristeluasetelmiin. Surulaitteet, asetelmat ja hääsidonnat toteutetaan asiakkaan toiveiden mukaan, käsityönä, käyttäen aina tuoreita kukkia ja parhaita raaka-aineita. Hautauspalvelut yritys hoitaa perinteitä kunnioittaen ja omaisten toiveita noudattaen.

“Hautauspalveluissa tärkeintä on surevan ihmisen aito ja kunnioittava kohtaaminen, me halutaan hoitaa asiat kauniisti. Jokainen suree omalla tavallaan ja on tärkeää osata kuunnella herkällä korvalla. Kun toinen asiakas tarvitsee tukea ja kuuntelijaa, haluaa toinen hoitaa asiat sähköpostitse ja puhelimitse.”

Hautaustoimistopalveluihin ei ole koulutusta, siinä palvelee elämänkokemus.

“Monenlaista surua olen omassa elämässäkin käynyt läpi, mutta se vahvistaa ja auttaa kohtaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Oma isäni oli pitkään sairas ja hän kuoli, kun olin vain 22-vuotias”, kertoo Eeva.

Maaseudulla on mukavia asiakkaita.

“Olen ollut monissa työpaikoissa eri puolella Suomea, mutta kyllä täällä ihmisten kanssa on helppoa ja mukavaa  tehdä töitä. Isoissa kaupungeissa ollaan kiireisiä ja kiukutteleviakin, täällä ei sellaista ole, asiakkaat ovat aivan ihania”, kiittää Eeva, “palautteita ja toiveita otan kyllä aina mielelläni vastaan.”

Koti Koskeloveden rannalla

Monessa paikassa asuneille ja monta muuttoa tehneille Kirjavaisille paikka Koskeloveden rannalla on ollut pysyvin koti ja se onkin tullut rakkaaksi.

“Jukan työ Suomen teiden parissa on vienyt meitä eri pakkakunnille, oma koti järven rannalla on lepopaikka, maisemia en kyllästy ihailemaan, keittiössäkin istuinpaikan valitsen aina niin, että näen ulos ja aamupuuron jälkeen siirrytäänkin usein kahvit juomaan olohuoneen puolelle maisemaa ihmettelemään”, naurahtaa Eeva, “järvi on joka päivä erinäköinen.”

Kun Jukalla kesät ovat kiireisintä aikaa, jäävät pihatyöt pitkälti Eevan hoidettaviksi, toki se puutarhurilta luontuukin.

“Jukka ajelee nurmikot vihellellen päältä ajettavalla, olenkin välillä ehdotellut, että vaihdetaan hommia, minun hoteillani on pihan hoitaminen ja laittaminen. Välillä haaveilen helposta mökkipihasta ja asumisesta kaupunkiosakkeessa. Tosin aiemmin haaveilin, että vanhana asun mansardikattoisessa hienossa talossa, mutta ehkä siitä haaveesta pitää luopua.”

Lapset ovat jo maailmalla; Simo on Kouvolassa, Sanni Jyväskylässä ja Santeri Kuopiossa.

“Me tykätään aika samanlaisista asioista, talvella hiihdetään, sukset on aina mukana peräkontissa, kesällä lenkkeillään ja pyöräillään. Jukka tykkää myös veneillä, mutta minä lähden veneeseen vain lämpimillä keleillä.”

 

Recommended for you