Blogit

Tuleeko Suomen älykkäin kylä Pohjois-Savosta?

on

Hannakaisa Markkanen

Mitä on älykkyys? Siitä on olemassa monta määritelmää. Arjessa sillä usein viitataan älykkyystesteihin ja älykkyysosamäärään, jota ajatellaan ihmisillä olevan tietty määrä; puhutaan ns. yleisälykkyydestä. Opettajankoulussa meille opetettiin Howard Gardnerin ns. moniälykkyyden teoria. Sen mukaan älykkyyttä pidetään seitsemänä erilaisena itsenäisenä kykynä: kielellisenä, matemaattis-loogisena, musiikillisena, avaruudellisen ja visuaalisen hahmottamisen kykynä, liikunnallisuutena, kykynä ymmärtää itseään syvällisesti sekä kykynä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa. Teorian mukaan kaikkiin näihin kykyihin vaikuttaa vallitseva kulttuuri.

Olipa totuus asiassa kumpi hyvänsä tai sekä että, voidaan älykkyytenä pitää yleisesti ottaen sellaisia ominaisuuksia kuin kyky oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.

Mikäli noudatamme tätä viimeisintä ”määritelmää”, tiedän ainakin yhden älykkään kylän. Tai no, eihän kylä sinänsä ole älykäs vaan tietenkin ihmiset, jotka siellä asuvat. Vierailin Leader-päivien yhteydessä Kerässiepin kylässä Muoniolla, joka on palkittu Suomen vuoden kylänä vuonna 2016. Kyläläiset ovat mm. yhdessä pohtien ja toimeen ryhtyen rakentaneet leikkipaikan lapsille ja kunnostaneet kylään uimarannan. Luovaa ongelmanratkaisukykyä he harjoittavat rahoituksen suhteen: he myyvät parimetrisestä porotaulusta poroja niin yksityisille ihmisille kuin firmoillekin.

Kyläläiset ovat myös rohkeasti katsoneet tulevaisuuteen ja vetäneet kylään valokuitua. He totesivat, että kuitu varmasti tulee, mikäli sen itse hoitaa hiekkatien päähän. Lapissa on meneillään tähän liittyvä maaseuturahaston hanke. Valokuidun myötä kyläläisille ovat auenneet niin etätyömahdollisuudet, verkkokurssiopiskelut ja myös muut kuin neljä televisiokanavaa viihdepakettien myötä. Valokuitu on toiminut myös vetovoimatekijänä ja tuonut mukanaan myös uusia asukkaita.

Maaseutuverkosto on lanseerannut valtakunnallisen ”Älykkäät kylät” -kilpailun, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintapojen kehittämiseen ja luomiseen. Kylät voivat ratkoa ongelmia myös yhdessä. Joku kylä on jo ratkaissut ongelman, jota toisessa kylässä pähkäillään. Mukaan voi ilmoittautua aina elokuun 2018 loppuun saakka. Voittajakylä valitaan vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat mm. palvelujen saatavuuden lisääntyminen, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä.

Ja rahoitusta kylän kehittämiseen on tarjolla. Työkaluina ovat tarjolla kaikki EU-rahastojen (Maaseuturahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) mahdollisuudet. Kysymys kuukin: tulee Suomen älykkäin kylä Pohjois-Savosta?