Blogit

Järkeä arvaamiseen

on

Luulemme olevamme järkeviä, vaikka enimmäkseen tekemiemme valintojen taustalla on arvaus. Länsimaista ajattelua leimaa näkemys, että päätöksenteko yksityisellä ja yhteiskunnallisella tasolla perustuisi tosiasioihin. Tosiasiat ovat kiistattomia, joten niihin tukeutuminen on järkevää toimintaa.

Politiikassa tapahtuu nyt paljon arvauksia. SOTE-keskusteluissa esiintyvät asiantuntijat ja poliitikot kiistelevät seuraamuksista ja molemmat ajattelevat olevansa enemmän oikeassa kuin vastapuoli. Samanlaisia puheenvuoroja on myös kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. lukiouudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen).  

Demokraattisen päätöksenteon olisi toivottavaa olevan järkevää, mutta käytännössä päätöksen taustalla vaikuttavat muut seikat kuin tosiasiat. Tutkija voi jäädä jaarittelemaan todisteidensa pätevyydestä, koska se liittyy tieteen olemukseen itsekriittisyydestä. Poliittinen päättäjä on pakotettu ottamaan kantaa esitykseen.

Tutkijan velvollisuutena on koettaa minimoida arvaamiseen tukeutuminen. Useimmin poliitikko tukeutuu ryhmänsä linjaukseen. Joskus poliitikko tekee omia väyrysmäisiä ratkaisuja, joiden järkevyyttä voi ulkopuolinen arvuutella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivulla on rekisteri, josta näkyvät meneillään olevat hankkeet ja säädösvalmistelut. Uutta peruskoulua hahmottaa Peruskoulufoorumi. Sen puitteissa on julkaistu kirjanen “Peruskoulufoorumin tutkija- ja asiantuntijaryhmän esittämiä linjauksia”.  Alussa todetaan: “Peruskoulun arvoperustaa tulee terävöittää. Keskustelu ja arvoperustan pohdinta on erityisen tärkeää silloin, kun tehdään suuria muutoksia koulutusrakenteissa tai opetussuunnitelmien perusteissa. Uusien opetussuunnitelmien myötä arvoperustan painotuksia ja kokonaisuutta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena ja tulevaisuuden näkökulmasta.”

Poliitikot toivottavasti ottavat kantaa peruskoulun arvoperustaan. Siinä samalla mietitään budjetointia ja Opetusalan ammattijärjestön kantoja. Lopputulos voi olla kaikesta valmistelusta ja kuulemisesta huolimatta vähemmän järkevä. Enemmistön demokraattinen päätös voi olla huono arvaus uuden peruskoulun raamiksi. On myös mahdollista, että tulevaisuus todistaa toisin.

Lienee järkevintä todeta, että tutkittu asiantuntijatieto on hyvin perusteltua, mutta sekään ei tee siitä täysin varmaa. Oikeastaan nykyisen poliittisen päätöksenteon kehittämiseksi myös sen arvoperustaa tulee terävöittää.