Blogit

Pisteitä

on

Opetusministeriön lukiouudistus etenee. Julkisuuteen on tullut ehdotus pisteytystaulukosta, jota voitaisiin käyttää poimintamallien perustana yliopistojen opiskelijavalinnoissa vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on, että ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella opiskelijat voitaisiin valita suoraan opiskelijoiksi. Ehdotuksen mukaan eniten pisteitä saisi pitkän matematiikan laudaturista kaikille aloille. Toiseksi tärkeimmäksi aineeksi on nimetty äidinkieli ja sen jälkeen kielet.

Tämä tarkoittaisi, että opiskelijan kannattaisi opiskella pitkä matematiikka ja kirjoittaa se vähintäänkin kohtalaisesti, vaikka tavoitteena olisi humanistinen ala. Siten voisi saada etua muihin verrattuna eli varmistaa mahdollisuuksia tulla valituksi.

Tämä on siis vielä ehdotus ja yliopistot voivat päättää käytöstä. Keskustelua pisteytysmallista tulisi käydä juuri nyt. Jos käy niin, että malli jää henkiin, niin sitä olisi seurattava samankaltaisesti kaikissa yliopistoissa. Yliopistot eivät voi lähteä kovin suureen kaupankäyntiin painotuksiensa kanssa saman alan koulutuksissa. Tule meille, me pisteytämme todistuksesi paremmin kuin he!

Lukio-koulutus on ensisijaisesti yleissivistävää. Eri oppiaineet ovat olleet sivistyksellisessä mielessä samanarvoisia. Pitkän matematiikan suurempaa pistemäärää on perusteltu sillä, että se on laajin ja vaativin opintokokonaisuus. Pian aletaan varmaankin keskustella, että tasavertaisuuden nimissä esimerkiksi psykologia tulisi nostaa yhtä laajaksi oppiaineeksi, koska tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan vaikkapa yhteistyötaitoja. Tai siten filosofia on tulevaisuuden perustiede, koska moniarvoistuvassa maailmassa pärjääminen edellyttää syvällistä ajattelua ja eettisyyttä.

Matematiikan tärkeyttä ei tarvitse vähätellä, mutta sen merkitys vaihtelee eri tieteenaloilla. Humanistisesti suuntautuneille on ollut tarjolla lyhyt matematiikka, jolloin heille on jäänyt enemmän tilaa esimerkiksi kieliopinnoille. Lyhyestä matematiikasta saa myös varsin hyvin pisteitä.

Kyse on siis suorasta valinnasta yliopistoon. Ei ole lainkaan selvää, miten hyvin suora valinta toimii esimerkiksi opettajakoulutuksien valinnoissa. Tällä hetkellä esimerkiksi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksien valintoja yhdenmukaistetaan eli soveltuvuuskokeet tulevat lähemmäksi toisiaan varhaiskasvatuksen, luokanopettajan ja erityisopettajan opiskelijavalinnoissa. Valinnoilla varmistetaan, että valitulla opiskelijalla on todennäköisesti hyvät valmiudet pärjätä opinnoissaan ja tulevassa ihmisläheisessä ammatissaan.

Pisteytystaulukko saattaa käynnistää laajemman reformin. Ensinnäkin se voi suunnata ylioppilaskirjoituksien valintoja ja sitä kautta muuttaa myös arvosanojen pisterajoja. Toiseksi se voi tuoda uusia paineita joillekin aloille, kuten opettajankoulutus. Jotkin alat mahdollisesti hyötyvät painotuksesta.

Lukiokoulutusta uudistetaan kovalla vauhdilla. Nyt tehtävät valinnat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, joten niiden seuraamuksia tulee tarkastella laaja-alaisesti. Ei tunnu reilulta, kun pisteytysmallin mukaan lubenter approbatur ja approbatur eivät tuota yhtään pistettä.

Vastaa