Blogit

Peruskoulun päivittäminen

on

Suomen peruskoulu saa usein myönteistä julkisuutta. Hiljattain kosovolainen kollegani jakoi facebookissa linkin World Economic Forumin videoon ja artikkeliin. Hehkutusta Suomen kouluista oli hävettävän runsaasti. Tuntuu kuitenkin siltä, että todellisuus ei useinkaan vastaa juhlapuheita.

Suomessa on hyviä kouluja, joissa koulunpito henkii kehittymistä. Uusissa rakennuksissa tiloja on mahdollista muunnella tarpeiden mukaan. Hyvää opetuksen toteutusta on olemassa, mutta oikeasti tässä vientituotteessa on kehittämistä.

Brittiläinen kollegani, joka valmistui opettajaksi Isossa Britanniassa, puolestaan ihmettelee suomalaisen koulun oppikirjakeskeisyyttä omien lastensa koulunkäynnin perusteella. Opetus etenee oppikirjan mukaisesti ja kokeetkin ovat opettajalle valmiiksi tehtyjä. Hänet oli koulutettu laatimaan materiaalia itse ja oppikirjan asema opetuksessa oli huomattavasti pienempi.

Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelma on lainsäädännön ja virallisten ohjeiden mukaan väljästi määritelty. Se tarkoittaa, että koululle ja opettajalle jää vapautta toteuttaa opetustaan luovasti. Moni opettaja ei kuitenkaan käytä tätä mahdollisuutta. On turvallista seurata kirjasarjan sisältöjä. Samalla on todennäköistä, että oppilaan sisältöä toistavaa suorittamista pidetään arvossa.

Julkisuudessa on ollut paljon keskusteluja koulujen sisäilmaongelmista. Nämä samat rakennukset suunniteltiin aikanaan opettajavetoiseen opetukseen. Niihin ei remontoimallakaan saada sellaisia tiloja, jota nykypedagogiikka edellyttää. Luokilla on kiinteät seinät eikä käytävään päin ole ikkunoita. Näissä perinteisissä koulurakennuksissa on huomattavasti haasteellisempaa toteuttaa esimerkiksi joustavaa ryhmittelyä.

Jokunen vuosi sitten oli muodikasta puhua oppivasta organisaatiosta (mm. Senge). Luulisi, että juuri koulussa olisi asiantuntemusta oppimisesta. Ilmeisesti tämä asiantuntijuus kaipaisi päivittämistä monessa koulussa. Ajatus koulusta oppimisyhteisönä, jossa kaikki ovat osallisia oppimisesta ja kehittymisestä haastaa opettajuuden ydintä. On siirryttävä yksilövastuisesta ajattelusta yhteisvastuulliseen ajatteluun.

Yhteisvastuullisesti toimiva koulu korostaa jaettua asiantuntijuutta ja tiimityötä. Tiimityö ei tarkoita vain suunnittelua kokouksissa, vaan yhteistyötä myös opetuksen järjestämisessä. Tällainen oppiva kouluorganisaatio asettaa uusia vaatimuksia koulun johtamiselle. Rehtorin olisi kyettävä ruokkimaan koko kouluyhteisön kehittymistä. Tehtävä ei ole mahdoton, koska esimerkkejä olemassa.

Vastaa