Lehdestä

Kuin toinen koti

on

Kahvila, jossa voi ottaa torkut. Kaksikymmentä vuotta toimineessa nuorten yökahvilassa saa olla kuin kotonaan.

Heti oven vieressä lojuu kasa kenkiä. Kun omansa on saanut potkaistua jaloista, voi suunnata läheiselle hyllylle ja napata sen kirjavasta mukitarjonnasta nimikoimansa. Sitten ei muuta kuin keittimelle. ”Yleensä kun tänne tulee, niin ensin ottaa kahvia ja jos sitä ei ole, niin pistää tippumaan”, Riku Pöytälaakso sanoo.

Kahvimuki kädessään Pöytälaakso suuntaa sitten pelaamaan joko lauta-, tietokone- tai konsolipeliä, flipperiä tai biljardia. Rakennusalaa Kuopiossa opiskelevan nuoren miehen tulee samalla tavattua täkäläisiä kavereita ja vaihdettua kuulumisia. ”Tämä on ollut aina meidän kokoontumispaikka. Olen käynyt täällä kymmenen vuotta joka viikonloppu.”

Kahvilaan omana itsenään

Myös Iita Vehniäisen perjantai- ja lauantai-iltojen ohjelma on ollut selvä jo puolenkymmentä vuotta. Hän tulee yökahvilalle eli Kuppilalle pelaamaan lautapelejä, laulamaan SingStaria tai vain hengailemaan ja juttelemaan kavereiden kanssa. Vehniäinen nauttii myös paikan rennosta fiiliksestä. ”Tämä on kuin koti. Tänne saa tulla iloisena, vihaisena, surullisena. Sut otetaan avoimin mielin vastaan”, Vehniäinen kiittelee.

Pöytälaakso on samaa mieltä. ”Tänne on helppo tulla, saa vaan olla, ei tarvitse stressata mistään. Ja kahvia saa, ja keksiä”, Pöytälaakso vielä kehaisee tarjolla olevia, nuorille ilmaisia pöydänantimia.

Alkon tilalle päihteetön kahvila

Erilaisten pelipisteiden lisäksi Kuppilasta löytyy bändikämppä, leffahuone, baaritiski ja löhönurkka. On myös jääkaappia, mikroa, sohvaa, säkkituoleja, lattiatyynyjä, riippukeinua… Yökahvilan 20-vuotissynttäreihin valmistautuva nuoriso-ohjaaja Arto ”Artsi” Lahtinen kertoo, etteivät tilat ole aina olleet yhtä hulppeat. Kahdenkymmenen vuoden aikana niitä ovat olleet jakamassa muun muassa työpaja, kierrätyskeskus, kehitysvammaisten päivätoiminta ja erilaiset järjestöt.

Nyt tiloissa toimivat liikuntasihteerin ja etsivän nuorisotyöntekijän toimistot, mutta muutoin ne ovat nuorten käytössä. Alun perin Säästökulman kiinteistöön, juuri samaiseen Kuusitien puoleiseen päätyyn piti tulla Alko, mutta jostain syystä se päätettiinkin perustaa Karttulaan.

Lahtinen kiittelee kuntaa, jolla on ollut ymmärrystä antaa nuorisolle toimivat, keskeisellä paikalla sijaitsevat tilat. Hän arvostaa myös toimintaan panostamista. ”Onhan tämä poikkeuksellista, että näin pienellä paikkakunnalla nuorisokahvila on auki joka perjantai- ja lauantai-ilta”, tuolloin itsekin paikalla oleva ohjaaja sanoo.

Lautapeliä yömyöhään

Kuppilalla järjestetään myös vuosittaista toimintaa.  Kausi alkaa Lettupöysä-tapahtumalla, jolloin paistetaan porukalla räiskäleitä kesälomien loputtua. Uusi vuosikin otetaan vastaan yhdessä. Lanit järjestetään kolme kertaa vuodessa. Tuolloin paikalla vilkkuu parhaimmillaan 36 tietokonetta yötä päivää ja kaksi vuorokautta putkeen pelaajien mitellessä taidoillaan. Välillä Kuppila muuntuu riehakkaaksi kisakatsomoksi, toisinaan taas nuorten diskoksi. Päivisin alakoululaiset pitävät tiloissa kerhoja. Koulun loputtua Kuppilakin sulkee ovensa.  

Iltaisin yökahvilaan ei ole ikärajaa. ”Viitosluokkalaiset on yleensä nuorimpia, jotka tänne on tullut. Ala-asteikäiset ohjataan kotiin puoli kymmenen maissa”, ohjaaja kertoo.

Muiden osalta ilta jatkuu puoleenyöhön. Paitsi pitkinä peli-iltoina. ”Jos on pidempi lautapeli menossa, niin silloin ei tarvitse lähteä heti kahdeltatoista. Kyllä silloin joustetaan”, Lahtinen sanoo.

”Niin, hyvin usein Artsi on silloin itse mukana pelaamassa”, Pöytälaakso virnistää.

Recommended for you