Ajatuksia arjesta

Yhdessä

on

Suomi ja koko Suomen kansa valmistautuu juhlistamaan ensi vuonna satavuotiasta isänmaatamme. Juhlavuoden teema on ”yhdessä”. Teeman ympärille tulee rakentumaan monia ikimuistoisia tilaisuuksia ja tempauksia.

Tarvitsemmeko erityisen juhlavuoden teeman, jotta muistaisimme tehdä asioita yhdessä ja yhteistyössä? Sanotaan, että suomalainen perusluonne on jäyhä ja haluamme ainakin välillä olla omissa oloissamme ja ihan yksinkin. Yhdessä tekeminen on kuitenkin ominaista ihmiselle. Asuimmehan alkuasukkaina luolissakin yhdessä. Porukasta eristäminen ja siitä seuraavaa yksinäisyyttä käytettiin yhtenä rangaistuskeinona. Perimäämme uskoen voidaan siis olettaa, että meille ihmisille on luontaista toimia porukassa ja yhdessä toistemme kanssa.

Evoluution aikaansaannoksena olemme osittain eristäytyneet toisistamme. Välinpitämättömyys ja välimatkat ovat kasvaneet. On surullista huomata, että mitä lähemmäksi tiheästi asuttua ruutukaupunkialuetta menemme, sitä vähemmän ihmiset kontaktoivat toistensa kanssa. Tämä väite perustuu pelkästään empiiriseen tutkimukseeni, mutta uskallan sanoa, etten ole paljoakaan väärässä. Täällä maalla tervehdimme usein kaupassa toisiamme, vaikka emme välttämättä muistaisikaan, onko vastaantulija tuttu ollenkaan. Muualta tulleille vapaa-ajan asukkaille tämä maaseudulle tuttu piirre on viehättävä, näin olen kuullut ja antanut itseni ymmärtää. Vieraskin tuntee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Naapurit ovat täällä tärkeitä ja lämpimäisiä viedessä voidaan samalla käydä kyselemässä kuulumisia. Apua tarjotaan ja apua annetaan.

Kaupunkilaisissa on myös poikkeuksia. Maakuntamme pääkaupungissa Kuopiossa pääset varmasti esimerkiksi hississä juttusille ja torilla leukailemaan toisten savolaisten kanssa muikkujen ja kalakukkojen maistelun lomassa. Kauppahallissa voit nähdä useita tarinapiirejä pienemmän paikkakunnan huoltoasemaporukan tapaan. Kuopiossa pystyt aistimaan vahvasti kaupunkilaisten ja maakunnan puolelta tulevien iloisen ja rempseän yhteiselon, elämä pyörii vahvasti arjen ympärillä. Tarinapiireissä arvuutellaan jäiden tuloa, muistellaan menneitä, iloitaan yhdessä savolaisten urheilijoiden menestystä, kerrotaan suurimmat kalavalheet ja lopuksi nauretaan hyville savolaisvitseille ja –sutkauksille.

Suomi on hyvä maa. Savo on upeaa seutua. Koti on paras paikka, jopa täydellinen sijaitessaan maaseudulla. Täällä saa olla rauhassa, mutta silti tuntea kuuluvansa yhteisöön. Virittäytykäämme Suomen tulevaan juhlavuoteen yhdessä, toisistamme huolta pitäen ja yhteistä maatamme sekä kansaamme kunnioittaen.

Vastaa