Blogit

Reiluus ojentamisessa ja kurinpidossa

on

Perusopetuslaissa todetaan oppilaan velvollisuutena suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. On kuitenkin tavallista, että oppilaan käyttäytymiseen on puututtava. Puuttumisen perusteena voi olla opetuksen häiritseminen, oppilas rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti. Ojentamiskeinoja ovat kasvatuskeskustelu, oppitunnilta poistaminen ja jälki-istunto. Varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Perusopetuslaki määrittää, että ensisijaisena toimenpiteenä on kasvatuskeskustelu (35a§). Opettaja tai rehtori määrää oppilaan kasvatuskeskusteluun. Sen sisältö tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa huoltajille. Huoltaja voi osallistua keskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tarkoituksena on selvittää tilanne ja päättää keinoista tukea oppilasta.

Jälki-istuntoa voidaan määrätä oppilaalle, joka kasvatuskeskusteluista huolimatta käyttäytyy koulun sääntöjen vastaisesti. Jälki-istunto voi olla enintään kaksi tuntia. Oppilaalle voidaan antaa myös kirjallinen varoitus. Mikäli oppilas jatkaa sääntöjen vastaista käyttäytymistä saatuaan jälki-istuntoa ja kirjallisen varoituksen, hänet voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Oppilas voidaan määrätä poistumaan oppitunnilta sen loppuajaksi. Vakavissa tilanteissa voidaan oppilaalta evätä osallistuminen opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Näissä tilanteissa oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa ja oppilashuoltoa. Kurinpidon yhteydessä todetaan myös, että kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä tunniksi tekemään valvotusti tehtäviään. Jälki-istunnossa voidaan teettää tehtäviä, jotka edistävät kehitystä ja oppimista.

Perusopetuslain 29§ velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpitokeinojen käyttämisestä ja menettelytavoista. Tarkoituksena on varmistaa oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Sama todetaan myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Jokaisessa koulussa tulee lakisääteisesti olla järjestyssäännöt ja suunnitelma siitä, miten rikkomuksiin puututaan. Laki ja ohjeet korostavat kasvatuksellista puuttumista eli ojentamisen ja puuttumisen tulisi edistää oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista. Tästä seuraa, että perusopetuksessa tulee olla pelisäännöt, jotka ovat selvillä oppilaille, opettajille ja vanhemmille.

Opetushallituksen tekemä selvitys muutaman vuoden takaa osoittaa, ettei kurinpitoon kuuluvien toimenpiteiden tilastointia koulutasolla oltu tehty kaikissa kouluissa. Tulosten mukaan yleisin toimenpide oli jälki-istunto (64%) ja toiseksi eniten oli käytetty oppilaan poistamista luokasta (34%). On todennäköistä, että tällä hetkellä kasvatuskeskustelu olisi yleisin toimenpide.

Koulussa voidaan tehdä vain niitä ojentamis- ja kurinpidollisia toimenpiteitä, jotka laki sallii. Oppilaan hyvinvointia tuetaan monin tavoin, kuten oppimisen ja koulunkäynnin tuella (yleinen, tehostettu ja erityinen) ja oppilashuollolla. Koulun työrauhaan liittyvissä keskusteluissa tulisi pitää mielessä, että koulunkäynnin ensisijainen tavoite on sivistyksellinen eli oppilaiden oppiminen. Oppilaalla on oppivelvollisuus ja oikeuksia, joista hänen tulee olla selvillä. Viime kädessä oppilaan huoltajan tulee huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Parhaiten tässä onnistutaan yhteistyöllä.

Vastaa