Kasvua koko elämä

Peruskoulu muuttuu

on

61500 lasta on aloittanut peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Enemmistöllä koulupolulle ei tule suurempia esteitä, mutta jokaisessa luokassa on oppilaita, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiinsä. Suomen perustuslain mukaan lapsien tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (6§) ja se takaa sivistykselliset oikeudet kaikille (16 §). Uudistetut opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1–6 otetaan nyt käyttöön, joten peruskouluun on odotettavissa jännittäviä aikoja niin oppilaille kuin opettajillekin.

Erityinen haaste opetuksen järjestämisessä liittyy oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilaan ajattelutaitoja ja oppimaan oppimista sekä aktiivista toimijuutta tulee vahvistaa. Ajatellaan, että oppilaan tutkivalla työskentelyllä voidaan ylläpitää heidän haluaan opiskella ja siten edistää oppimista. Tämä koskee kaikkia oppilaita eli myös niitä, joilla on eriasteisia haasteita opinnoissaan.

Yhtäältä opetuksessa tulee antaa vastuuta ja päätösvaltaa lapselle, mutta samanaikaisesti opettajan tulee seurata, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet saavutetaan. Tähän sisältyy ristiriita. Jos hyväksytään oppimiskäsityksen lähtökohdaksi lapsen yksilöllinen tilanne ja toimijuus, niin oppimisen tuloksia tulisi arvioida yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Käytännössä oppimista arvioidaan useammin ryhmäperustaisesti suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin perustuvaan paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Oppimisen arvioinnissa laadullinen ja yksilöllinen arviointi palvelee opetuksen yksilöllistämistä. Ryhmäperustainen määrällinen arviointi palvelee hallintoa antaen keskimääräisen kuvan kokonaisuudesta. Ensimmäinen on opettajalle työläs, koska havaintojen tekeminen ja kirjaaminen luokan kaikille oppilaille ottaisi aikaa. Jälkimmäinen on vähemmän työläs (oppikirjoissa on valmiita kokeita). Silloin voidaan laskea luokan keskiarvo antamalla oikeasta toistamisesta pisteitä.

Ilmiöiden määrittäminen numeroiden ja keskiarvojen kautta on syvään juurtunut rutiini. Luvulle annetaan arvoa ja se viestii täsmällisyyttä, vaikka todellisuudessa sen käyttöarvo voi olla vähäinen.  Myös vanhemmat kaipaavat numerotietoa lapsestaan. Kokeiden ja todistusten numeroiden koetaan kertovan oman lapsen osaamisen tasosta.

Perinteinen kokeisiin perustuva arviointi on loogista, jos opettajan oppimiskäsityksenä aikuisjohtoinen pedagogiikka. Siinä opettaja määrää, mitä oppilaan tulisi osata, ja hän arvioi kokeilla, miten hyvin oppilas on omaksunut asian. Uusi oppimiskäsitys korostaa lapsen omaa toimijuutta ja siten dialogisuutta lapsen ja opettajan välillä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta perusopetukselle on nyt määritetty merkittävä kurssin muutos.