Keitele

Keiteleellä valmistetaan pian yo-lakkeja

on

Perinteisen Fredriksonin ylioppilaslakin tuotanto siirtyy Keiteleelle. Jo ensi vuonna uudet ylioppilaat nostavat kutreilleen Savossa valmistetun lakin.

Fredriksonin ylioppilaslakkeja valmistetaan M.A.S.I. Company Oy:n tehtaalla Vaajakoskella toukokuuhun saakka. Sen jälkeen ompelimo suljetaan ja tuotanto siirretään yrityksen Keiteleen tehtaalle, joka on tunnettu farkkujen valmistaja.

”Koneet ja tarvikkeet tulevat tänne. Meillä on täällä kuuden henkilön ryhmä, joka alkaa tehdä lakkeja”, tuotantopäällikkö Ritva Pigg kertoo.

Keiteleellä on tarkoitus valmistaa noin 30 000 valmistujaislakkia vuosittain. Lakkiryhmä onkin jo käynyt hakemassa oppia Jyväskylästä, jotta se saa tuotannon käyntiin heti kesäkuussa.  Opettelua työ kuitenkin vaatii.

”Ompeluahan se vaan on, mutta kyllä farkkumaailman ihmiselle se on ihan toinen maailma. Farkku on ronskimpi tuote, yo-lakki taas tarkemmin tehtävä”, Pigg vertaa.

Lakki vaatii parikymmentä työvaihetta

Jo se, että lakin vitivalkoinen samettikangas pysyy puhtaana koko valmistamisen ajan, vaatii huomiota. Lakkia kun ei voi pestä niin kuin farkkuja. Myöskään tavallisella ompelukoneella ei pitkälle pääse, vaan työssä on hallittava myös lipotuskoneet sekä puu- ja sähkötukit muiden muassa. Yhden lakin valmistamiseen tarvitaan parikymmentä eri työvaihetta.

Työtapojen ja -koneiden lisäksi opettelua on myös 18 erilaisessa lakkimallissa. Vaikka yo-lakki on pysynyt muodoltaan samanlaisena 140 vuotta, on siitä saatavilla esimerkiksi suomalainen ja suomenruotsalainen malli sekä osakuntavuorillisia malleja, joiden vuorikankaiden värit vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi Pohjois-Savosta kotoisin oleva ylioppilas voi korostaa savolaisia juuriaan hankkimalla sisävuoriltaan kelta-mustan lakin.  Keiteleellä aletaan valmistaa myös muita valmistujaislakkeja, kuten lähihoitajien ja merkonomien lakkeja.

Farkut ommellaan jatkossa Virossa

Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén iloitsee siitä, että Keiteleellä tullaan jatkamaan perinteistä käsityötä.

”YO-lakki koetaan hyvin suomalaiseksi tuotteeksi. On hyvä, että lakin valmistaminen ja kaikki se osaaminen pystytään säilyttämään täällä.”

Muutoinkin Keiteleen tehtaalla eletään muutosvaihetta. Ritva Pigg kertoo, että tällä hetkellä tehdas työllistää noin kahdeksankymmentä henkilöä. Väki kuitenkin vähenee kesän aikana 25–30 henkilöllä, sillä farkkujen alkuvalmistus on päätetty siirtää Viroon. Keiteleellä viimeistellään kuitenkin kaikki yrityksen teettämät farkut. Myös pesulatoiminta säilyy paikkakunnalla. Samoin varastot, tuotekehitys ja hallinto työllistävät jatkossakin.

Valkolakissa saa näkyä elämän jäljet

Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helénin puhelin pirisee vapun lähestyessä tavanomaista useammin. Moni on sovittanut valkolakkiaan ja huomannut sen pienentyneen tai tahriintuneen. Sille, joka väittää, että hänen lakkinsa on kutistunut, Helénillä on neuvo katsoa omaa ylioppilaskuvaansa.

”80-luvulla lakki laitettiin sievästi permanentin päälle tai miehellä lakki saattoi olla takaraivolla. Nykyään se vedetään syvälle päähän”, M.A.S.I. Company Oy:n tehtaalla Keiteleellä vieraillut Helén kuvailee. ”Lakki ei ole siis pienentynyt, vain tapa pitää sitä on muuttunut.”

Myös lakkiin kertyneisiin tahroihin Helén neuvoo suhtautumaan armeliaasti.

”Kyllä lakissa saa elämän jäljet näkyä. Itse en lähtisi puhdistamaan sitä. Mutta jos joku ehdoin tahdoin haluaa puhdistaa lakin, sitä voi vähän pyyhkiä vaahtomuovipalalla ja kuivapesuaineella.”

Kellastuminenkaan ei haittaa, sillä nykyään jopa myydään Wanhaa yo-lakkia, jonka sametissa on kellastunut sävy. Sellaisen ostaa tavallisesti vanhemman sukupolven edustaja, jonka oma lakki on rikkoutunut tai ”pienentynyt”.